Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kaiho (1)

  1. kaipuu, ikävä, haikea alakuloinen tunnetila

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑi̯ho/, [ˈkɑiɦo̞]
  • tavutus: kai‧ho

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaiho kaihot
genetiivi kaihon kaihojen
partitiivi kaihoa kaihoja
akkusatiivi kaiho;
kaihon
kaihot
sisäpaikallissijat
inessiivi kaihossa kaihoissa
elatiivi kaihosta kaihoista
illatiivi kaihoon kaihoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaiholla kaihoilla
ablatiivi kaiholta kaihoilta
allatiivi kaiholle kaihoille
muut sijamuodot
essiivi kaihona kaihoina
translatiivi kaihoksi kaihoiksi
abessiivi kaihotta kaihoitta
instruktiivi kaihoin
komitatiivi kaihoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaiho-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kaihomieli

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaiho Kielitoimiston sanakirjassa
  • kaiho Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa