Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kaivin (33)

  1. kaivamiseen käytettävä laite tai muu väline, kaivuri

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑi̯ʋin/
  • tavutus: kai‧vin

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaivin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

kaivin

  1. (taivutusmuoto, murteellinen) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kaivaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa