Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kalpeus (40)[1]

  1. ihmisen ihon tavallisuudesta poikkeava vaaleus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑlpeus/ tai /ˈkɑlpeu̯s/
  • tavutus: kal‧pe‧us / kal‧peus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kalpeus kalpeudet
genetiivi kalpeuden kalpeuksien
partitiivi kalpeutta kalpeuksia
akkusatiivi kalpeus;
kalpeuden
kalpeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kalpeudessa kalpeuksissa
elatiivi kalpeudesta kalpeuksista
illatiivi kalpeuteen kalpeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kalpeudella kalpeuksilla
ablatiivi kalpeudelta kalpeuksilta
allatiivi kalpeudelle kalpeuksille
muut sijamuodot
essiivi kalpeutena kalpeuksina
translatiivi kalpeudeksi kalpeuksiksi
abessiivi kalpeudetta kalpeuksitta
instruktiivi kalpeuksin
komitatiivi kalpeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kalpeude-
vahva vartalo kalpeute-
konsonantti-
vartalo
kalpeut-

Etymologia muokkaa

kalpea + -us

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kuolonkalpeus

Aiheesta muualla muokkaa

  • kalpeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40