kanne
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (oikeustiede) asianosaisen oikeudessa esittämä vaatimus tietynlaisen toiseen asianomaiseen kohdistuvan tuomion saamisesta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑnːeˣ/
- tavutus: kan‧ne
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kanne | kanteet |
| genetiivi | kanteen | kanteiden kanteitten |
| partitiivi | kannetta | kanteita |
| akkusatiivi | kanne; kanteen |
kanteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kanteessa | kanteissa |
| elatiivi | kanteesta | kanteista |
| illatiivi | kanteeseen | kanteisiin kanteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kanteella | kanteilla |
| ablatiivi | kanteelta | kanteilta |
| allatiivi | kanteelle | kanteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kanteena | kanteina |
| translatiivi | kanteeksi | kanteiksi |
| abessiivi | kanteetta | kanteitta |
| instruktiivi | – | kantein |
| komitatiivi | – | kanteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kantee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kannet- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
avioerokanne, kanneaika, kannekirja, kannekirjelmä, kanneviskaali, korvauskanne, moitekanne, painokanne, rikoskanne, ryhmäkanne, siviilikanne, velkomiskanne
Aiheesta muualla muokkaa
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
kanne (gen kande, part kannet)
- siirto; kantaminen
- merkintä, lisäys esimerkiksi asiakirjaan
Liittyvät sanat muokkaa
Taivutus muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Substantiivi muokkaa
kanne (gen kandme, part kannet)
- kantonauha, kädensija, pidike, kannike, kannin
- koti kandmed – kassin kädensijat, kahvat