Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

katafalkki (5-A)[1]

  1. ruumisarkkukoroke kirkossa tai kappelissa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑt̪ɑˌfɑlkːi/
  • tavutus: ka‧ta‧falk‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katafalkki katafalkit
genetiivi katafalkin katafalkkien
(katafalkkein)
partitiivi katafalkkia katafalkkeja
akkusatiivi katafalkki;
katafalkin
katafalkit
sisäpaikallissijat
inessiivi katafalkissa katafalkeissa
elatiivi katafalkista katafalkeista
illatiivi katafalkkiin katafalkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi katafalkilla katafalkeilla
ablatiivi katafalkilta katafalkeilta
allatiivi katafalkille katafalkeille
muut sijamuodot
essiivi katafalkkina katafalkkeina
translatiivi katafalkiksi katafalkeiksi
abessiivi katafalkitta katafalkeitta
instruktiivi katafalkein
komitatiivi katafalkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo katafalki-
vahva vartalo katafalkki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A