Katso myös: keha

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kehä (10)

Katso artikkeli Kehä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (geometria) ympyrän piiri
  2. (kasvitiede) kehälehdet kokonaisuutena
    surkastunut kehä
  3. (urheilu) nyrkkeilykehä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkehæ/
  • tavutus: ke‧hä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kehä kehät
genetiivi kehän kehien
(kehäin)
partitiivi kehää kehiä
akkusatiivi kehä;
kehän
kehät
sisäpaikallissijat
inessiivi kehässä kehissä
elatiivi kehästä kehistä
illatiivi kehään kehiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kehällä kehillä
ablatiivi kehältä kehiltä
allatiivi kehälle kehille
muut sijamuodot
essiivi kehänä kehinä
translatiivi kehäksi kehiksi
abessiivi kehättä kehittä
instruktiivi kehin
komitatiivi kehine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kehä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

alttarikehä, auringonkehä, elektronikehä, eliökehä, heittokehä, ilmakehä, juustokehä, kaasukehä, kehäjuusto, kehäkatu, kehäkettu, kehäkukka, kehäkulma, kehäkuolema, kehälehti, kehälihas, kehämuuri, kehänopeus, kehäpesä, kehäpäätelmä, kehäraakki, kehäriutta, kehäsaha, kehätie, kehätuomari, kehäväylä, kirjasinkehä, kuunkehä, leikkikehä, noidankehä, nyrkkeilykehä, pyhimyskehä, pyöränkehä, rintakehä, siitepölykehä, suuntakehä, sädekehä, valokehä, vesikehä

Idiomit muokkaa

kiertää kehää

  1. (kuvaannollinen) ei edetä, palata takaisin aiempiin
    ajatukset kiertävät kehää

Aiheesta muualla muokkaa

  • kehä Kielitoimiston sanakirjassa
  • kehä Tieteen termipankissa