keksi

Suomi

Keksi

Substantiivi

keksi (5)

1. tavallisesti tehdasmaisesti valmistettu pieni, ohut, kuivaksi paistettu makea tai suolainen leivonnainen

   Syödä keksejä kahvin kanssa.

   voileipäkeksi, suolakeksi

2. (tietotekniikka) eväste

Ääntäminen

• IPA: /ˈkeksi/
• tavutus: kek‧si

Etymologia

laina ruotsin sanasta kex, joka on itse lainattu englannin sanasta cakes (sanan cake ("kakku") monikkomuoto)

Käännökset

1. pieni kuiva leipomotuote

englanti: (brittienglantia) biscuit, (amerikanenglantia) cookie; (suolakeksi) cracker; (vohvelikeksi) wafer hollanti: knippen italia: biscotto m. malta: gallettina ranska: biscuit m., craquelin m. ruotsi: kex, käx

saksa: Keks thai: คุกกี้ tšekki: sušenky turkki: bisküvi venäjä: печенье; (suolakeksi) крекер; (vohveli) вафля viro: küpsis

2. tietotekniikka

Ks. eväste

Liittyvät sanat

• pipari
• pikkuleipä

Yhdyssanat

grahamkeksi, helakeksi, kaurakeksi, keksilaatikko, keksinmuru, keksinpala, keksipakkaus, keksirasia, keksitehdas, koirankeksi, suolakeksi, suklaakeksi, täytekeksi, vaniljakeksi, vohvelikeksi, voileipäkeksi

Idiomit

• hymyillä kuin Hangon keksi – hymyillä aurinkoisen leveästi

Aiheesta muualla

• Artikkelit 5503, 5504 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

keksi (5)

1. uittohaka, puutavaran uitossa käytetty pitkävartinen työkalu, jonka toisessa päässä tavallisesti on veto- ja työntöpiikillinen teräskärki

   Keksi on monitoimiväline, jota käytetään puutavaran siirtelyyn, sestomiseen ja apuvälineenä uittoveneellä liikuttaessa.

Käännökset

1. tukkien uitossa käytetty uittohaka

englanti: pike pole ruotsi: flottningshake, båtshake

saksa: Bootshaken venäjä: багор

Liittyvät sanat

• palohaka
• puoshaka
• sestoin
• sestoa

Yhdyssanat

uittokeksi, keksinvarsi, lehtikeksi, palokeksi, tukkikeksi, tuppikeksi, venekeksi,

Aiheesta muualla

• keksi Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

keksi

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä keksiä
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä keksiä
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä keksiä
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä keksiä

Kroaatti

Substantiivi

keksi

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivi sanasta keks
2. (taivutusmuoto) monikon vokatiivi sanasta keks