Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kepeys (40)[1]

  1. se, että on kepeä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkepeys/ tai /ˈkepey̯s/
  • tavutus: ke‧pe‧ys / ke‧peys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kepeys kepeydet
genetiivi kepeyden kepeyksien
partitiivi kepeyttä kepeyksiä
akkusatiivi kepeys;
kepeyden
kepeydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kepeydessä kepeyksissä
elatiivi kepeydestä kepeyksistä
illatiivi kepeyteen kepeyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kepeydellä kepeyksillä
ablatiivi kepeydeltä kepeyksiltä
allatiivi kepeydelle kepeyksille
muut sijamuodot
essiivi kepeytenä kepeyksinä
translatiivi kepeydeksi kepeyksiksi
abessiivi kepeydettä kepeyksittä
instruktiivi kepeyksin
komitatiivi kepeyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kepeyde-
vahva vartalo kepeyte-
konsonantti-
vartalo
kepeyt-

Etymologia muokkaa

sanan kepeä vartalosta kepe- ja suffiksista -ys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kepeys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40