kerrostuma
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (geologia) maan sisässä olevaa maa-ainesta, joka on samanlajista ja levittäytynyt laajalle alueelle
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkerːosˌt̪umɑ/
- tavutus: ker‧ros‧tu‧ma
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerrostuma | kerrostumat |
| genetiivi | kerrostuman | kerrostumien (kerrostumain) |
| partitiivi | kerrostumaa | kerrostumia |
| akkusatiivi | kerrostuma; kerrostuman |
kerrostumat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerrostumassa | kerrostumissa |
| elatiivi | kerrostumasta | kerrostumista |
| illatiivi | kerrostumaan | kerrostumiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerrostumalla | kerrostumilla |
| ablatiivi | kerrostumalta | kerrostumilta |
| allatiivi | kerrostumalle | kerrostumille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerrostumana | kerrostumina |
| translatiivi | kerrostumaksi | kerrostumiksi |
| abessiivi | kerrostumatta | kerrostumitta |
| instruktiivi | – | kerrostumin |
| komitatiivi | – | kerrostumine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kerrostuma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
johdettu suomen kielen verbistä kerrostua
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
hiekkakerrostuma, jurakerrostuma, liejukerrostuma, maakerrostuma, malmikerrostuma, merikerrostuma, moreenikerrostuma, mutakerrostuma, ruostekerrostuma, savikerrostuma, sorakerrostuma, triaskerrostuma, tulvakerrostuma, öljykerrostuma
Aiheesta muualla muokkaa
- kerrostuma Kielitoimiston sanakirjassa
- kerrostuma Tieteen termipankissa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10