kieltää

Suomi

Verbi

kieltää (54-I) (taivutus[luo])

1. pyytää tai pakottaa olemaan tekemättä jotakin tai olemaan käyttämättä jtk

   Lapsen vanhemmat kielsivät häntä menemästä ulos.

   Pääsy kielletty.

2. kiistää, olla myöntämättä jnk väitetyn asian totuudellisuutta

   Kiellän tehneeni mitään väärää!

   En voi kieltää, että hän olisi pätevä.

3. kiistää liittyvänsä jhk tai olevansa missään yhteydessä jhk, erit. kiistää olevansa sukua jklle

   Hän kielsi tyttärensä, kun sai kuulla hänen esiaviollisesta raskaudestaan.

   Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkie̯lt̪æːˣ/
• tavutus: kiel‧tää

Etymologia

ilmeisesti johdos sanasta kieli

Käännökset

1. pakottaa olemaan tekemättä jtk

englanti: forbid; (enemmän tai vähemmän virallisesti) ban, deny, prohibit espanja: prohibir, vetar hollanti: verbieden italia: proibire, vietare kroaatti: zabranjivati, *zabraniti latvia: aizliegt liivi: kīeldõ pohjoissaame: gieldit

puola: zabraniać, *zabronić ranska: bannir, (määräyksellä) prohiber saksa: verbieten, untersagen, versagen unkari: tilt vatja: tšeeltää venäjä: отрекаться/отречься, (määräyksellä) запрещать/запретить, (evätä pyyntö) лишать/лишить vepsä: kel’ta viro: keelama

2. kiistää

englanti: deny, abjure espanja: negar saksa: bestreiten, verleugnen

turkki: inkar etmek venäjä: отрицать

3. kiistää liittyvänsä jhk

englanti: renounce, repudiate

ranska: renoncer

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kielto, kieltäjä
• verbit: kiellellä

Aiheesta muualla

• kieltää Kielitoimiston sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kieli ja kieltää. Kotimaisten kielten keskus