Puola muokkaa

Numeraali muokkaa

kilkoro (+ genetiivi)

  1. (kollektiivinen) muutaman (kilka; määrä joka voi olla 3, 9 tai niiden väliltä) ryhmä[1]
    Był jednym z kilkorga dzieci Anny i Józefa. (sjp.pwn.pl)
    Hän oli yksi Annan ja Józefin muutamasta lapsesta.

Taivutus muokkaa

[1]
nominatiivi kilkoro
genetiivi kilkorga
datiivi kilkorgu
akkusatiivi kilkoro
instrumentaali kilkorgiem
lokatiivi kilkorgu

Huomautukset muokkaa

Käytetään keskenään eri sukupuolta olevista ihmisistä, eläinten poikasista ja lapsista sekä sellaisista esineistä, joista käytetään vain monikkomuotoa.[1]

Viitteet muokkaa

  1. 1,0 1,1 1,2 kilkoro Wielki słownik języka polskiego PAN