kirveltää
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kirveltää (54-I) (taivutus[luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkirʋelt̪æːˣ/
- tavutus: kir‧vel‧tää
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kirvellä (kirvel- + -tä- + -ä)[1]
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: kirvellys
Aiheesta muualla muokkaa
- kirveltää Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.