Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

kiva (9) (komparatiivi kivempi tai kivampi, superlatiivi kivin tai kivoin) (taivutus)[1]

  1. miellyttävä, mukava, hauska, hyvännäköinen
    Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin tänä kesänä.
    Lapsena oli aina kiva mennä Linnanmäelle.
    kivan näköinen
    Meillä oli tosi kivaa.
    Kivat kengät!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiʋɑ/, [ˈk̟iʋɑ]
  • tavutus: ki‧va

Etymologia muokkaa

Epävarma alkuperä:

  • mahdollisesti liittyy paikkanimiin, joissa sen merkitys on ”kova” ja jolloin se voisi olla kova-adjektiivista erkautunut variantti
  • mahdollisesti liittyy sanaan ”kiivas[2]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Ruotsi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

kiva (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. (suomenruotsia) kiva (komparatiivi kivogare, superlatiivi kivogast)

Etymologia muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Verbi muokkaa

kiva (1)

  1. riidellä

Viitteet muokkaa

  1. kiva”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.
  2. Kiva on kiva sana, Kielikello 1/1990