Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

koherentti (5-C) (komparatiivi koherentimpi, superlatiivi koherentein) (taivutus [luo])

  1. yhtenäinen, sisäisesti looginen
  2. (fysiikka, säteilystä) vain yhtä aallonpituutta sisältävä eli monokromaattinen ja jossa aallot ovat samassa vaiheessa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkoheˌrent̪ːi/
  • tavutus: ko‧he‧rent‧ti


Alkuperä muokkaa

  • (Latinaa) con- (yhteen-) +‎ haereō (“tarttua, takertua”).

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa