Katso myös: Kokki

Suomi muokkaa

Katso artikkeli Kokki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kokki

Substantiivi muokkaa

kokki (5-A)

  1. johtava ruoanlaittaja, usein keittiömestari; ravintolakokki
    Ravintola palkkasi filippiiniläisen kokin.
  2. ruokaa laittava henkilö
    Isäni on omasta mielestään hyvä kokki.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkok.ki/
  • tavutus: kok‧ki

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokki kokit
genetiivi kokin kokkien
(kokkein)
partitiivi kokkia kokkeja
akkusatiivi kokki;
kokin
kokit
sisäpaikallissijat
inessiivi kokissa kokeissa
elatiivi kokista kokeista
illatiivi kokkiin kokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokilla kokeilla
ablatiivi kokilta kokeilta
allatiivi kokille kokeille
muut sijamuodot
essiivi kokkina kokkeina
translatiivi kokiksi kokeiksi
abessiivi kokitta kokeitta
instruktiivi kokein
komitatiivi kokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koki-
vahva vartalo kokki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

apukokki, ketjukokki, kokinhattu, laivakokki, mestarikokki, pitokokki, pääkokki, ravintolakokki, salikokki

Substantiivi muokkaa

Katso artikkeli Kokit Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kokkibakteereja

kokki (5-A)

  1. (mikrobiologia) morfologialtaan pallonmuotoinen bakteeri

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

enterokokki, ketjukokki, pneumokokki, stafylokokki, streptokokki

Aiheesta muualla muokkaa

  • kokki Kielitoimiston sanakirjassa