kokoontuminen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kokoontuminen (38)
- yhteen tuleminen, kerääntyminen
- Saksa kieltää yli kahden ihmisen kokoontumiset koronaviruksen takia – määräys ei koske samassa taloudessa asuvia (yle.fi)
- Tämäniltainen kokoontuminen on peruutettu.
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kokoontuminen | kokoontumiset |
| genetiivi | kokoontumisen | kokoontumisten kokoontumisien |
| partitiivi | kokoontumista | kokoontumisia |
| akkusatiivi | kokoontuminen; kokoontumisen |
kokoontumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kokoontumisessa | kokoontumisissa |
| elatiivi | kokoontumisesta | kokoontumisista |
| illatiivi | kokoontumiseen | kokoontumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kokoontumisella | kokoontumisilla |
| ablatiivi | kokoontumiselta | kokoontumisilta |
| allatiivi | kokoontumiselle | kokoontumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kokoontumisena (kokoontumisna) |
kokoontumisina |
| translatiivi | kokoontumiseksi | kokoontumisiksi |
| abessiivi | kokoontumisetta | kokoontumisitta |
| instruktiivi | – | kokoontumisin |
| komitatiivi | – | kokoontumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kokoontumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kokoontumis- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. yhteen tuleminen, kerääntyminen
|
|