Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kollapsi (5)[1]

  1. ihmisen, verenkiertoelimistön, ontelon seinämän, kudoksen tai rakenteen pettäminen tai äkillinen heikentyminen, jänteyden häviäminen ja kokoonpainuminen
    Vasovagaalinen kollapsi on tavallisimpia pyörtymiskohtausten syitä.
  2. (kuvaannollisesti) romahdus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkolːɑpsi/
  • tavutus: kol‧lap‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kollapsi kollapsit
genetiivi kollapsin kollapsien
(kollapsein)
partitiivi kollapsia kollapseja
akkusatiivi kollapsi;
kollapsin
kollapsit
sisäpaikallissijat
inessiivi kollapsissa kollapseissa
elatiivi kollapsista kollapseista
illatiivi kollapsiin kollapseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kollapsilla kollapseilla
ablatiivi kollapsilta kollapseilta
allatiivi kollapsille kollapseille
muut sijamuodot
essiivi kollapsina kollapseina
translatiivi kollapsiksi kollapseiksi
abessiivi kollapsitta kollapseitta
instruktiivi kollapsein
komitatiivi kollapseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kollapsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5