Katso myös: kölvi
Vanhat kolvit

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kolvi (5)[1]

  1. juottamisessa käytettävä kuumennettava työkalu, juotosvasara
  2. (kemia) laboratorion kuumennettava lasiastia
  3. (puhekieltä) nenä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkolʋi/
  • tavutus: kol‧vi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kolvi kolvit
genetiivi kolvin kolvien
(kolvein)
partitiivi kolvia kolveja
akkusatiivi kolvi;
kolvin
kolvit
sisäpaikallissijat
inessiivi kolvissa kolveissa
elatiivi kolvista kolveista
illatiivi kolviin kolveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolvilla kolveilla
ablatiivi kolvilta kolveilta
allatiivi kolville kolveille
muut sijamuodot
essiivi kolvina kolveina
translatiivi kolviksi kolveiksi
abessiivi kolvitta kolveitta
instruktiivi kolvein
komitatiivi kolveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kolvi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • ruotsin sanasta kolv

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

erlenmeyerkolvi, juotoskolvi, kolmikaulakolvi, pyörökolvi

Idiomit muokkaa

Sanonnat muokkaa
  • Paljon tinasit, paljon pilasit, vaan viimein kolvis' kylmeni. (vanha sanonta)  lähde?

Aiheesta muualla muokkaa

  • kolvi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5