Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

konkreettisuus (40)

  1. se, että on konkreettinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkoŋkreːt̪ˌt̪isuːs/
  • tavutus: konk‧reet‧ti‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konkreettisuus konkreettisuudet
genetiivi konkreettisuuden konkreettisuuksien
partitiivi konkreettisuutta konkreettisuuksia
akkusatiivi konkreettisuus;
konkreettisuuden
konkreettisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi konkreettisuudessa konkreettisuuksissa
elatiivi konkreettisuudesta konkreettisuuksista
illatiivi konkreettisuuteen konkreettisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi konkreettisuudella konkreettisuuksilla
ablatiivi konkreettisuudelta konkreettisuuksilta
allatiivi konkreettisuudelle konkreettisuuksille
muut sijamuodot
essiivi konkreettisuutena konkreettisuuksina
translatiivi konkreettisuudeksi konkreettisuuksiksi
abessiivi konkreettisuudetta konkreettisuuksitta
instruktiivi konkreettisuuksin
komitatiivi konkreettisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo konkreettisuude-
vahva vartalo konkreettisuute-
konsonantti-
vartalo
konkreettisuut-

Etymologia muokkaa

sanan konkreettinen vartalosta konkreettis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa