kujertaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kujertaa (54-K) (taivutus[luo])[1]
- (kyyhkystä) esittää soidinlaulua
- Kyyhkyset kujersivat parvekkeella.
- (ihmisestä) äännellä kyyhkyn tavoin
- Oli sillä miehellä lauluääni: Sehän kujersi kuin kiimainen pulu!
- (ihmisestä) puhua rakastuneella tai ihailevalla äänellä
- Mies siellä kujersi nuorikolleen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkujert̪ɑːˣ/
- tavutus: ku‧jer‧taa
Etymologia muokkaa
- onomatopoeettinen
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kujertaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 54-K