kvintiili
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kvintiili (6)
- (tilastotiede) kvantiili, joka jakaa otoksen viiteen yhtä suureen osaan, viidennespiste
- (astrologia) eräs aspekti, 72° (viidesosa ympyrästä)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kvintiili | kvintiilit |
| genetiivi | kvintiilin | kvintiilien (kvintiilein) |
| partitiivi | kvintiiliä | kvintiilejä |
| akkusatiivi | kvintiili; kvintiilin |
kvintiilit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kvintiilissä | kvintiileissä |
| elatiivi | kvintiilistä | kvintiileistä |
| illatiivi | kvintiiliin | kvintiileihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kvintiilillä | kvintiileillä |
| ablatiivi | kvintiililtä | kvintiileiltä |
| allatiivi | kvintiilille | kvintiileille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kvintiilinä | kvintiileinä |
| translatiivi | kvintiiliksi | kvintiileiksi |
| abessiivi | kvintiilittä | kvintiileittä |
| instruktiivi | – | kvintiilein |
| komitatiivi | – | kvintiileine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kvintiili- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |