Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

laahautua (52-F) (taivutus[luo])[1]

  1. liukua maata pitkin, usein epätarkoituksenmukaisesti
    Naru jäi oven väliin ja laahautui auton perässä.

Ääntäminen muokkaa

  • tavutus: laa‧hau‧tu‧a / laa‧ha‧u‧tu‧a

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F