Wikipedia
Katso artikkeli Lahjakkuus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lahjakkuus (40)

  1. kyky tai taipumus suoriutua tehtävästä tai suorituksista (usein keskivertoihmistä paremmin)
    Lahjakkuus on vasta alku, kova työ ratkaisee.
  2. (arki) lahjakas henkilö
    Nelli on todellinen lahjakkuus.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑhjɑkːuːs/
  • tavutus: lah‧jak‧kuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lahjakkuus lahjakkuudet
genetiivi lahjakkuuden lahjakkuuksien
partitiivi lahjakkuutta lahjakkuuksia
akkusatiivi lahjakkuus;
lahjakkuuden
lahjakkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lahjakkuudessa lahjakkuuksissa
elatiivi lahjakkuudesta lahjakkuuksista
illatiivi lahjakkuuteen lahjakkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lahjakkuudella lahjakkuuksilla
ablatiivi lahjakkuudelta lahjakkuuksilta
allatiivi lahjakkuudelle lahjakkuuksille
muut sijamuodot
essiivi lahjakkuutena lahjakkuuksina
translatiivi lahjakkuudeksi lahjakkuuksiksi
abessiivi lahjakkuudetta lahjakkuuksitta
instruktiivi lahjakkuuksin
komitatiivi lahjakkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lahjakkuude-
vahva vartalo lahjakkuute-
konsonantti-
vartalo
lahjakkuut-

Etymologia muokkaa

lahjakas + -uus

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

lahjakkuusreservi, monilahjakkuus

Aiheesta muualla muokkaa