Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

laiton (34-C) (komparatiivi laittomampi, superlatiivi laittomin) (taivutus[luo])

  1. lainvastainen
  2. joka on vastoin pelin sääntöjä
    Laiton lyönti.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑi̯t̪on/
  • tavutus: lai‧ton

Etymologia muokkaa

sanan laki vartalosta lai- ja suffiksista -ton

Käännökset muokkaa

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Anagrammit muokkaa

lantio, latino, lotina

Aiheesta muualla muokkaa

  • laiton Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

laiton (34-C)

  1. (urheilu) laiton lyönti, pelikentän rajojen ulkopuolelle mennyt tai sääntöjen vastaisesti toteutettu lyönti
    Laiton vihelletään heti sen synnyttyä. Laittoman jälkeen peliä ei katkaista, vaikka etenijä olisikin edennyt, muuta kuin siinä tapauksessa, että laiton vihellys on myöhästynyt. (Pesäpallotuomarin uusi ohjekirja)

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laiton laittomat
genetiivi laittoman laittomien
(laitonten)
partitiivi laitonta laittomia
akkusatiivi laiton;
laittoman
laittomat
sisäpaikallissijat
inessiivi laittomassa laittomissa
elatiivi laittomasta laittomista
illatiivi laittomaan laittomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laittomalla laittomilla
ablatiivi laittomalta laittomilta
allatiivi laittomalle laittomille
muut sijamuodot
essiivi laittomana
(laitonna)
laittomina
translatiivi laittomaksi laittomiksi
abessiivi laittomatta laittomitta
instruktiivi laittomin
komitatiivi laittomine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laittoma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laiton-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • laiton Kielitoimiston sanakirjassa

Ranska muokkaa

Substantiivi muokkaa

laiton m. (monikko laitons [luo])

  1. messinki

Aiheesta muualla muokkaa

  • laiton Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)