mönkijä
Suomi muokkaa
_Mattes_2023-06-18.jpg)
Substantiivi muokkaa
- tyypillisesti nelipyöräinen, neli- tai takapyörävetoinen, yhdelle tai kahdelle henkilölle tarkoitettu moottoroitu maasto- tai liikenneajoneuvo, joka on suunniteltu kulkemaan vaikeassa maastossa
- toiselle planeetalle tai kuuhun lähetetty tutkimuslaite, joka kykenee liikkumaan maastossa
- joku tai jokin joka mönkii
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmøŋkijæ/
- tavutus: mön‧ki‧jä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mönkijä | mönkijät |
| genetiivi | mönkijän | mönkijöiden mönkijöitten (mönkijäin) |
| partitiivi | mönkijää | mönkijöitä |
| akkusatiivi | mönkijä; mönkijän |
mönkijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mönkijässä | mönkijöissä |
| elatiivi | mönkijästä | mönkijöistä |
| illatiivi | mönkijään | mönkijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mönkijällä | mönkijöillä |
| ablatiivi | mönkijältä | mönkijöiltä |
| allatiivi | mönkijälle | mönkijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mönkijänä | mönkijöinä |
| translatiivi | mönkijäksi | mönkijöiksi |
| abessiivi | mönkijättä | mönkijöittä |
| instruktiivi | – | mönkijöin |
| komitatiivi | – | mönkijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mönkijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. moottoroitu maasto- tai liikenneajoneuvo
|
|
2. tutkimuslaite, joka kykenee liikkumaan maastossa
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- mönkijä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12