mörkö
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- saduissa esiintyvä pelottava olento
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmørkø/
- tavutus: mör‧kö
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mörkö | möröt |
| genetiivi | mörön | mörköjen |
| partitiivi | mörköä | mörköjä |
| akkusatiivi | mörkö; mörön |
möröt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mörössä | möröissä |
| elatiivi | möröstä | möröistä |
| illatiivi | mörköön | mörköihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | möröllä | möröillä |
| ablatiivi | möröltä | möröiltä |
| allatiivi | mörölle | möröille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mörkönä | mörköinä |
| translatiivi | möröksi | möröiksi |
| abessiivi | möröttä | möröittä |
| instruktiivi | – | möröin |
| komitatiivi | – | mörköine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | mörö- | |
| vahva vartalo | mörkö- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- mörkö Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-D