Katso myös: määr

Suomi muokkaa

Partikkeli muokkaa

maar, mar

  1. (murteellinen) täytesana, alun perin todellakin, totisesti
    kyllä maar, totta maar
    "Totta maar mennähän yhyres" (Kurikka)
    "Kyllä mar siittä sentäs suvikin tulee, kun kerkiee" (Ikaalinen)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑːr/
  • tavutus: maar

Etymologia muokkaa

  • sana on lyhentynyt nimestä Maria, Maaria tarkoittaen Neitsyt Mariaa [1]

Aiheesta muualla muokkaa

  • maar Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

maar (monikko maars)

  1. maari

Hollanti muokkaa

Adverbi muokkaa

maar

  1. mutta
  2. vain
    Het was maar een vraag! – Se oli vain kysymys!

Konjunktio muokkaa

maar

  1. mutta

Verbi muokkaa

maar

  1. (taivutusmuoto) maren