maar
Katso myös: määr |
Suomi muokkaa
Partikkeli muokkaa
maar, mar
- (murteellinen) täytesana, alun perin todellakin, totisesti
- kyllä maar, totta maar
- "Totta maar mennähän yhyres" (Kurikka)
- "Kyllä mar siittä sentäs suvikin tulee, kun kerkiee" (Ikaalinen)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmɑːr/
- tavutus: maar
Etymologia muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- maar Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
maar (monikko maars)
Hollanti muokkaa
Adverbi muokkaa
maar
Konjunktio muokkaa
maar
Verbi muokkaa
maar
- (taivutusmuoto) maren