Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

meteli (6)[1]

  1. häiritsevä ääni, melu, erityisesti ihmisten äänet
    Humalaiset pitivät hirvittävää meteliä.
    Mitäs meteliä tuolta oikein kuuluu?
  2. arvostelu erityisesti mediassa, valitus
  3. (vanhentunut) rikos, johon kuuluu yleisen turvallisuuden häiritseminen tai viranomaisen uhkaaminen väkivallalla[1]
  4. (kuvaannollisesti) puhuminen jostakin tapauksesta
    Se oli sen verran nolo tapaus, etten ole siitä viitsinyt paljon pitää meteliä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmet̪eli/
  • tavutus: me‧te‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi meteli metelit
genetiivi metelin metelien
meteleiden
meteleitten
partitiivi meteliä meteleitä
metelejä
akkusatiivi meteli;
metelin
metelit
sisäpaikallissijat
inessiivi metelissä meteleissä
elatiivi metelistä meteleistä
illatiivi meteliin meteleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi metelillä meteleillä
ablatiivi meteliltä meteleiltä
allatiivi metelille meteleille
muut sijamuodot
essiivi metelinä meteleinä
translatiivi meteliksi meteleiksi
abessiivi metelittä meteleittä
instruktiivi metelein
komitatiivi meteleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo meteli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

< venäjä[2]

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

metelivesi

Aiheesta muualla muokkaa

  • meteli Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.