Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

miellyttävä (10) (komparatiivi miellyttävämpi, superlatiivi miellyttävin) (taivutus[luo])

  1. mieltä hyväilevä, myönteisiä tuntemuksia tuottava, mielihyvää aiheuttava, mieltymysten mukainen
    miellyttävä tuoksu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmie̯lːyt̪ˌt̪æʋæ/
  • tavutus: miel‧lyt‧tä‧vä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

epämiellyttävä

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

miellyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä mieltyä

Verbi muokkaa

miellyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miellyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi miellyttävä miellyttävät
genetiivi miellyttävän miellyttävien
(miellyttäväin)
partitiivi miellyttävää miellyttäviä
akkusatiivi miellyttävä; miellyttävän miellyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi miellyttävässä miellyttävissä
elatiivi miellyttävästä miellyttävistä
illatiivi miellyttävään miellyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi miellyttävällä miellyttävillä
ablatiivi miellyttävältä miellyttäviltä
allatiivi miellyttävälle miellyttäville
muut sijamuodot
essiivi miellyttävänä miellyttävinä
translatiivi miellyttäväksi miellyttäviksi
abessiivi miellyttävättä miellyttävittä
instruktiivi miellyttävin
komitatiivi miellyttävine