Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

muro (1)

  1. rapeaksi paahdettu viljanjyvä, joita syödään erityisesti aamiaiseksi maidon kanssa
    Syön joskus muroja aamiaiseksi.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmuro/
  • tavutus: mu‧ro

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muro murot
genetiivi muron murojen
partitiivi muroa muroja
akkusatiivi muro;
muron
murot
sisäpaikallissijat
inessiivi murossa muroissa
elatiivi murosta muroista
illatiivi muroon muroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi murolla muroilla
ablatiivi murolta muroilta
allatiivi murolle muroille
muut sijamuodot
essiivi murona muroina
translatiivi muroksi muroiksi
abessiivi murotta muroitta
instruktiivi muroin
komitatiivi muroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muro-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Muru-sanan murteellinen variantti, joka on merkinnyt alunperin ’pientä palasta, sirua’. ’Aamiaishiutale’-merkitys on käännöslaina englannin crisp-sanasta 1960-luvulta.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

lesemuro, maissimuro, murokeksi, murokakku, muroleivos, murotaikina, riisimuro

Idiomit muokkaa

  • kusta muroihin – (alatyyliä) tehdä vahinkoa tai harmia jollekin
  • omiin muroihin ei pidä pissiä – (alatyyliä) ei liata omaa pesää

Aiheesta muualla muokkaa

  • muro Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

muro m. (monikko muros)

  1. muuri
  2. ulkoseinä, seinä

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • muro Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Esperanto muokkaa

Substantiivi muokkaa

muro (yks. akk. muron; mon. muroj, mon. akk. murojn)

  1. seinä

Liittyvät sanat muokkaa

Ido muokkaa

Substantiivi muokkaa

muro

  1. seinä

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

muro m. (monikko muri)[luo]

  1. muuri
  2. seinä
  3. (monikossa) mura f. mon.: kaupungin tai linnoituksen muuri

Latina muokkaa

Substantiivi muokkaa

murō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta murus
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta murus

Viitteet muokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana muro.