myötäjäiset
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
myötäjäiset (38) (monikollinen)
- rahamäärä tai muu omaisuus, jonka puoliso tai hänen perheensä maksaa toisen puolison perheelle naimisiinmenon yhteydessä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmyø̯t̪æˌjæi̯set̪/
- tavutus: myö‧tä‧jäi‧set
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | myötäjäiset |
| genetiivi | – | myötäjäisten myötäjäisien |
| partitiivi | – | myötäjäisiä |
| akkusatiivi | –; – |
myötäjäiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | myötäjäisissä |
| elatiivi | – | myötäjäisistä |
| illatiivi | – | myötäjäisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | myötäjäisillä |
| ablatiivi | – | myötäjäisiltä |
| allatiivi | – | myötäjäisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | myötäjäisinä |
| translatiivi | – | myötäjäisiksi |
| abessiivi | – | myötäjäisittä |
| instruktiivi | – | myötäjäisin |
| komitatiivi | – | myötäjäisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | myötäjäise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
myötäjäis- | |
Käännökset muokkaa
1. puolison toiselta puolisolta avioituessaan saama raha tai omaisuus
Aiheesta muualla muokkaa
- myötäjäiset Kielitoimiston sanakirjassa