Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nörtti (5-C)

  1. (mahdollisesti halventava) innokas tietokoneiden harrastaja
  2. (laajemmin) mihin tahansa asiaan innokkaasti paneutuva harrastaja
    leffanörtti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnørt̪ːi/
  • tavutus: nört‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nörtti nörtit
genetiivi nörtin nörttien
(nörttein)
partitiivi nörttiä nörttejä
akkusatiivi nörtti;
nörtin
nörtit
sisäpaikallissijat
inessiivi nörtissä nörteissä
elatiivi nörtistä nörteistä
illatiivi nörttiin nörtteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nörtillä nörteillä
ablatiivi nörtiltä nörteiltä
allatiivi nörtille nörteille
muut sijamuodot
essiivi nörttinä nörtteinä
translatiivi nörtiksi nörteiksi
abessiivi nörtittä nörteittä
instruktiivi nörtein
komitatiivi nörtteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nörti-
vahva vartalo nörtti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • nörtti Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Nörtti. Kotimaisten kielten keskus