nova
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
nova (10)
- (tähtitiede) räjähdyksen kirkastama tähti; ilmiö, jossa valkoisen kääpiön pinnalla tapahtuu fuusioreaktio ja tähden valovoima kasvaa räjähdysmäisesti
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnoʋɑ/
- tavutus: no‧va
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nova | novat |
| genetiivi | novan | novien (novain) |
| partitiivi | novaa | novia |
| akkusatiivi | nova; novan |
novat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | novassa | novissa |
| elatiivi | novasta | novista |
| illatiivi | novaan | noviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | novalla | novilla |
| ablatiivi | novalta | novilta |
| allatiivi | novalle | noville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | novana | novina |
| translatiivi | novaksi | noviksi |
| abessiivi | novatta | novitta |
| instruktiivi | – | novin |
| komitatiivi | – | novine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nova- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
latinan sanasta novus ’uusi: novan räjähtäessä taivaalle näytti syttyvän uusi tähti’
Aiheesta muualla muokkaa
Esperanto muokkaa
Adjektiivi muokkaa
nova (yks. akk. novan, mon. novaj, mon. akk. novajn)
Ido muokkaa
Adjektiivi muokkaa
nova
Kroaatti muokkaa
Adjektiivi muokkaa
nova
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta nov
Latina muokkaa
Adjektiivi muokkaa
nova
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta novus
- (taivutusmuoto) monikon neutrimuoto sanasta novus
- (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta novus
Adjektiivi
novā
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta novus