ohikulkija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ohikulkija (12)
- sattumalta paikalle osunut henkilö
- Ilmoituksen hätäkeskukseen teki palon havainnut ohikulkija. (iltalehti.fi)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈohiˌkulkijɑ/
- tavutus: o‧hi‧kul‧ki‧ja
Etymologia muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- ohikulkija Kielitoimiston sanakirjassa