Katso myös: Ort, ört

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ort yl. (3) (yks. määr. orten[luo], mon. epämäär. orter [luo], mon. määr. orterna [luo])

  1. paikkakunta, paikka, seutu
  2. viranomainen, virkaporras
  3. kaivoskäytävä

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

ort

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä orten