põrm

Viro

Substantiivi

põrm (gen. põrmu, part. põrmu)

1. tomu

   mitte üks põrm ‒ ei vähäisimmässäkään määrin, ei hiventäkään, ei tippaakaan

   pihuks ja põrmuks ‒ maan tasalle; "tuusannuuskaksi", täysin rikki tai tyhjiin

2. tomu, tomumaja; ihmisen maalliset jäännökset; maa, multa

   Su linnud und mull' laulavad, mu põrmust lilled õitsetad, mu isamaa... (Lydia Koidula, "Mu isamaa on minu arm")

   Lintusi unta mulle laulavat, tomustani kukat kukitat, isänmaani...

   Põrmust olid sa saadud ja põrmu läksid jälle tagasi. (Hugo Raudsepp)

   Maasta olit sinä tullut ja maaksi jälleen tulit (suom. usk) oli sinun jälleen tuleman.

Huomautukset

• Sana 'põrm' on vaikea suomeksi kääntää, mutta viittaa siihen että jokin on musertunut hienoksi, muuttunut puruksi, hiveniksi, tomuksi, mullaksi, maaksi (kuten ruumis haudassa); kuvaannollisesti tullut tyhjiin, kadonnut, tuhottu maan tasalle jms.

Liittyvät sanat

• tolm
• pihu