Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pahus (39)[1]

  1. Paholaisen rinnakkaisnimitys.
    paholainen mieheksi
  2. Käytetään huudahduksenomaisesti harmittavissa tilanteissa.
    Pahus [vieköön]!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑhus/
  • tavutus: pa‧hus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pahus pahukset
genetiivi pahuksen pahusten
pahuksien
partitiivi pahusta pahuksia
akkusatiivi pahus;
pahuksen
pahukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pahuksessa pahuksissa
elatiivi pahuksesta pahuksista
illatiivi pahukseen pahuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pahuksella pahuksilla
ablatiivi pahukselta pahuksilta
allatiivi pahukselle pahuksille
muut sijamuodot
essiivi pahuksena pahuksina
translatiivi pahukseksi pahuksiksi
abessiivi pahuksetta pahuksitta
instruktiivi pahuksin
komitatiivi pahuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pahukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pahus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • pahus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39