Katso myös: päitä
Wikipedia
Katso artikkeli Paita Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Paita

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

paita (9-F)

  1. ylävartalon päälle puettava vaate, usein alusvaate

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑit̪ɑ/
  • tavutus: pai‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paita paidat
genetiivi paidan paitojen
(paitain)
partitiivi paitaa paitoja
akkusatiivi paita;
paidan
paidat
sisäpaikallissijat
inessiivi paidassa paidoissa
elatiivi paidasta paidoista
illatiivi paitaan paitoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paidalla paidoilla
ablatiivi paidalta paidoilta
allatiivi paidalle paidoille
muut sijamuodot
essiivi paitana paitoina
translatiivi paidaksi paidoiksi
abessiivi paidatta paidoitta
instruktiivi paidoin
komitatiivi paitoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo paida-
vahva vartalo paita-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

aluspaita, flanellipaita, frakkipaita, ihopaita, jussipaita, kasakkapaita, kauluspaita, kipparipaita, laamapaita, leijonapaita, maajoukkuepaita, mustapaita, napapaita, paidanhelma, paidanhiha, paidankaulus, paidannappi, paitakaulus, paitapuku, paitapusero, paitaressu, pakkopaita, pelipaita, poolopaita, pukupaita, punapaita, riihipaita, röyhelöpaita, silkkipaita, sinipaita, smokkipaita, tennispaita, t-paita, urheilupaita, vatsapaita, verkkopaita, villapaita, yöpaita

Idiomit muokkaa

olla kuin paita ja peppu
  1. olla erottamaton parivaljakko

Aiheesta muualla muokkaa

  • paita Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 982, 983 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Baski muokkaa

Substantiivi muokkaa

paita

  1. ankka

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.