Katso myös: Panna, panną
Wikipedia
Katso artikkeli Panna Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna (9)

  1. (uskonto, epämuodollinen) anateema, kirkonkirous kristillisen kirkon jäsenen erottaminen kirkon yhteydestä, tai ekskommunikaatio eli sakramenttiyhteydestä sulkeminen ja kielto osallistua pyhiin toimituksiin
    Luther julistettiin pannaan.
  2. henkilöön, paikkakuntaan tai asiaan kohdistuva kielto; sosiaalisesta yhteydestä poissulkeminen, (historia) valtakunnankirous
    Vertaisverkot ovat pannassa työpaikoilla.
    Joulunajan herkut eivät ole pannassa laihduttajaltakaan. (Finfood)
    Hän sai pannan eräältä nettisivustolta.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑnːɑ/
  • tavutus: pan‧na

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi panna pannat
genetiivi pannan pannojen
(pannain)
partitiivi pannaa pannoja
akkusatiivi panna;
pannan
pannat
sisäpaikallissijat
inessiivi pannassa pannoissa
elatiivi pannasta pannoista
illatiivi pannaan pannoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pannalla pannoilla
ablatiivi pannalta pannoilta
allatiivi pannalle pannoille
muut sijamuodot
essiivi pannana pannoina
translatiivi pannaksi pannoiksi
abessiivi pannatta pannoitta
instruktiivi pannoin
komitatiivi pannoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo panna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

  Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
Syy: wikin ei vastaa ekskommunikaatiota vaan anateemaa
Voit auttaa Wikisanakirjaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • panna Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

panna (67) (taivutus[luo])

  1. sijoittaa jokin jonnekin, laskea kädestä, asettaa, (laittaa)
    Panin kirjat reppuun ja lähdin kouluun.
    Panin kellon kaappiin.
    Panin kellon pöydälle.
    Panin vettä teepannuun.
  2. asettaa johonkin olotilaan; asettaa jollekin ehto tai hinta
    Pane ikkuna kiinni!
    panna ajovalot päälle
    Panimme auton hinnaksi kymppitonnin.
  3. toimittaa, viedä
    panna kirje postiin
    panna ilmoitus lehteen
  4. tallettaa rahaa tilille, tehdä pano
  5. määrätä tekemään jotain, lähettää tehtävään, pakottaa
    panna alokkaat punnertamaan
    panna lapset kouluun
  6. aloittaa jokin toiminta
    panna juoksuksi, panna toimeksi
    panna tupakaksi
    panna vastaan/hanttiin/kampoihin
  7. (murteellinen) reagoida, äännellä
    Kuulitko, kuinka kissa pani, kun sitä silitettiin vastakarvaan?
  8. valmistaa olutta tai sahtia
    Jouluksi pantiin taas olutta.
  9. (alatyyliä) harjoittaa seksiä, naida, kiksauttaa, hässiä, olla sukupuoliyhteydessä (+ partitiiviobjekti)
    Matti pani Sallaa iltasella.

Huomautukset muokkaa

  • Erikoismerkityksen harjoittaa seksiä (miehestä) vuoksi ei ole syytä välttää sanan käyttöä epäidiomaattisin kiertoilmauksin kuten "laittaa merkille", "laittaa viralta" jms..[1][2][3]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • panna Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 437, 80 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Fääri muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna f.

  1. pannu

Etymologia muokkaa

  • muinaisskandinaavista < germaanisen kantakielen sanasta *pannǭ

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna f.

  1. otsa

Islanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna f.

  1. paistinpannu

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna f. (monikko panne)

  1. kerma

Liittyvät sanat muokkaa

Norja (bokmål) muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin määräinen muoto sanasta panne

Norja (nynorsk) muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta panne

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna f.

  1. neiti
  2. (vanhentunut) neitsyt

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna yl. (1) (yks. määr. pannan[luo], mon. epämäär. pannor[luo], mon. määr. pannorna[luo])

  1. pannu, kattila
  2. otsa
    med rynkad panna
    otsa kurtussa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa
Synonyymit muokkaa

Slovakki muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna f.

  1. neitsyt

Tšekki muokkaa

Substantiivi muokkaa

panna f.

  1. neitsyt
  2. nukke
  3. mallinukke
  4. kolikon kruuna

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa

Taivutus muokkaa

sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi panna panny
genetiivi panny panen
datiivi panně pannám
akkusatiivi pannu panny
vokatiivi panno panny
lokatiivi panně pannách
instrumentaali pannou pannami

Viro muokkaa

Verbi muokkaa

panna

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä panema

Aiheesta muualla muokkaa

  • panna sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet muokkaa