Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

panta (9-J)

  1. hiuksiin tai pään ympäri asetettava puoli- tai kokokehän muotoinen asuste
  2. elänten kaulan ympärille eri tarkoituksia varten asetettava väline tai valjaan osa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpɑnt̪ɑ/, [ˈpɑ̝n̪t̪ɑ̝]
  • tavutus: pan‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi panta pannat
genetiivi pannan pantojen
(pantain)
partitiivi pantaa pantoja
akkusatiivi panta;
pannan
pannat
sisäpaikallissijat
inessiivi pannassa pannoissa
elatiivi pannasta pannoista
illatiivi pantaan pantoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pannalla pannoilla
ablatiivi pannalta pannoilta
allatiivi pannalle pannoille
muut sijamuodot
essiivi pantana pantoina
translatiivi pannaksi pannoiksi
abessiivi pannatta pannoitta
instruktiivi pannoin
komitatiivi pantoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo panna-
vahva vartalo panta-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kaulapanta

Aiheesta muualla muokkaa

  • panta Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi muokkaa

Verbi muokkaa

panta (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. pantata

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • panta Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)