Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

periä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta perä

Verbi muokkaa

periä (61) (taivutus[luo])

  1. saada omaisuutta kuolleelta sukulaisuuden tai testamentin perusteella
    Kuka peri isoäidin hopea-astiat?
  2. vaatia saatavan takaisinmaksua velalliselta
    Hän perii minulta velkoja jo kahdeksatta vuotta.
  3. kantaa maksu, veloittaa
    ~ tullimaksua

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈperiæˣ/
  • tavutus: pe‧ri‧ä

Etymologia muokkaa

frekventatiivijohdos verbistä perätä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

perimisjärjestys, perimispalkkio, perimätapa, perimätieto

Aiheesta muualla muokkaa

  • periä Kielitoimiston sanakirjassa