Wikipedia
Katso artikkeli Peukalo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

 
Peukalo

peukalo (2)

  1. (anatomia) lyhyt ja paksu sormi ihmisen kädessä, sormi etusormen vieressä
    Eleenä peukalon nostaminen pystyyn tarkoittaa asioiden olevan kunnossa tai kannustusta.
    Käden tärkein sormi, peukaloa vasten muita sormia voi käyttää otteen saamiseen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpeu̯kɑlo/

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peukalo peukalot
genetiivi peukalon peukalojen
peukaloiden
peukaloitten
partitiivi peukaloa peukaloita
peukaloja
akkusatiivi peukalo;
peukalon
peukalot
sisäpaikallissijat
inessiivi peukalossa peukaloissa
elatiivi peukalosta peukaloista
illatiivi peukaloon peukaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi peukalolla peukaloilla
ablatiivi peukalolta peukaloilta
allatiivi peukalolle peukaloille
muut sijamuodot
essiivi peukalona peukaloina
translatiivi peukaloksi peukaloiksi
abessiivi peukalotta peukaloitta
instruktiivi peukaloin
komitatiivi peukaloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo peukalo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Yläkäsitteet muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
Osakäsitteet muokkaa
Kokonaiskäsitteet muokkaa

Idiomit muokkaa

peukalo keskellä kämmentä – ei kätevä käsistään, huonot kädentaidot

Aiheesta muualla muokkaa

  • peukalo Kielitoimiston sanakirjassa