Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

pidättää (53-C) (taivutus[luo])

  1. ottaa rikoksesta epäilty henkilö poliisin haltuun
  2. jättää maksamatta osa maksettavasta summasta
    summa, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun tuloista on pidätetty ennakkovero
  3. varata itselleen
    Kaikki oikeudet pidätetään.
  4. estää toimimasta jssk
    ~ virantoimituksesta
  5. jarruttaa, hidastaa jonkin etenemistä
    ~ hengitystään
  6. (arkikieltä) pysähtyä, keskeyttää liikkuminen
    pidättää kun auto tulee vastaan
  7. (fysiikka, kemia) pitää sisällään
    Pidättää happea.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpidæt̪ːæːˣ/
  • tavutus: pi‧dät‧tää

Etymologia muokkaa

faktitiivijohdos verbistä pitää

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa