pidike
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- jokin johon on tarkoitus kiinnittää jotain
- jokin joka estää liikkumisen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpidikeˣ/
- tavutus: pi‧di‧ke
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pidike | pidikkeet |
genetiivi | pidikkeen | pidikkeiden pidikkeitten |
partitiivi | pidikettä | pidikkeitä |
akkusatiivi | pidike; pidikkeen |
pidikkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pidikkeessä | pidikkeissä |
elatiivi | pidikkeestä | pidikkeistä |
illatiivi | pidikkeeseen | pidikkeisiin pidikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pidikkeellä | pidikkeillä |
ablatiivi | pidikkeeltä | pidikkeiltä |
allatiivi | pidikkeelle | pidikkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pidikkeenä | pidikkeinä |
translatiivi | pidikkeeksi | pidikkeiksi |
abessiivi | pidikkeettä | pidikkeittä |
instruktiivi | – | pidikkein |
komitatiivi | – | pidikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pidikkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pidiket- |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- pidike Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A