Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

pieni (26) (komparatiivi pienempi, superlatiivi pienin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka tai mikä on kooltaan vähäinen
  2. (musiikki) intervalli, joka ei ole puhdas, suuri, vähennetty tai ylinouseva; käytännössä saadaan alentamalla suuren intervallin ylempi sävel tai ylentämällä alempi sävel

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpie̯ni/, [ˈpie̞ni]
  • tavutus: pie‧ni

Etymologia muokkaa

todennäköisesti vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

pienaakkonen, pienasunto, pieneliö, pienikasvuinen, pienileukainen, pienilmasto, pienjännite, pienkeittiö, pienkerrostalo, pienkiinteistö, pienkone, pienmyymälä, pienosakas, pienpaine, pienperhe, pienpuu, pienryhmä, pientalo, pienteollisuus, pientila, pientonnisto, pienvene, pienvesi, pienyhteisö

Aiheesta muualla muokkaa

  • pieni Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.