Katso myös: pišu

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pisu

  1. (puhekieltä, lastenkieltä) pissa, virtsa
    Kulta, nyt on aika käydä iltapisulla!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpisu/
  • tavutus: pi‧su

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pisu pisut
genetiivi pisun pisujen
partitiivi pisua pisuja
akkusatiivi pisu;
pisun
pisut
sisäpaikallissijat
inessiivi pisussa pisuissa
elatiivi pisusta pisuista
illatiivi pisuun pisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pisulla pisuilla
ablatiivi pisulta pisuilta
allatiivi pisulle pisuille
muut sijamuodot
essiivi pisuna pisuina
translatiivi pisuksi pisuiksi
abessiivi pisutta pisuitta
instruktiivi pisuin
komitatiivi pisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • pisu Kielitoimiston sanakirjassa