pokka
Katso myös: Pokka |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (puhekieltä) pokeri
- (puhekieltä) pokerinaama, kyky pysyä ilmeettömänä tai vakavana
- Mirkku yritti huijata meitä, mutta ei sillä pitänyt pokka ja se rupesi nauramaan.
- (puhekieltä) uskallus, rohkeus, kantti
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpokːɑ/
- tavutus: pok‧ka
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pokka | pokat |
genetiivi | pokan | pokkien (pokkain) |
partitiivi | pokkaa | pokkia |
akkusatiivi | pokka; pokan |
pokat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pokassa | pokissa |
elatiivi | pokasta | pokista |
illatiivi | pokkaan | pokkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pokalla | pokilla |
ablatiivi | pokalta | pokilta |
allatiivi | pokalle | pokille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pokkana | pokkina |
translatiivi | pokaksi | pokiksi |
abessiivi | pokatta | pokitta |
instruktiivi | – | pokin |
komitatiivi | – | pokkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | poka- | |
vahva vartalo | pokka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. pokeri
Ks. pokeri |
2. pokerinaama
Ks. pokerinaama |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
avopokka, ryysypokka, räsypokka, nokkapokka, vesipokka
Aiheesta muualla muokkaa
- pokka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-A