Katso myös: póni
Wikipedia
Katso artikkeli Poni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

poni (5)

  1. pienikokoinen hevonen, pienhevonen, säkäkorkeudeltaan enintään 148 cm; vanh. ponihevonen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈponi/, [ˈpo̞ni]
  • tavutus: po‧ni

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poni ponit
genetiivi ponin ponien
(ponein)
partitiivi ponia poneja
akkusatiivi poni;
ponin
ponit
sisäpaikallissijat
inessiivi ponissa poneissa
elatiivi ponista poneista
illatiivi poniin poneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ponilla poneilla
ablatiivi ponilta poneilta
allatiivi ponille poneille
muut sijamuodot
essiivi ponina poneina
translatiivi poniksi poneiksi
abessiivi ponitta poneitta
instruktiivi ponein
komitatiivi poneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englantilainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

poninhäntä, shetlanninponi

Aiheesta muualla muokkaa

  • poni Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

poni m.

  1. pienikokoinen hevonen, poni

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • poni Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Viitteet muokkaa

  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 308. Artikkelin verkkoversio.