pysyvyys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
pysyvyys (40)
- se, että on pysyvä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpysyʋyːs/
- tavutus: py‧sy‧vyys
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pysyvyys | pysyvyydet |
| genetiivi | pysyvyyden | pysyvyyksien |
| partitiivi | pysyvyyttä | pysyvyyksiä |
| akkusatiivi | pysyvyys; pysyvyyden |
pysyvyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pysyvyydessä | pysyvyyksissä |
| elatiivi | pysyvyydestä | pysyvyyksistä |
| illatiivi | pysyvyyteen | pysyvyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pysyvyydellä | pysyvyyksillä |
| ablatiivi | pysyvyydeltä | pysyvyyksiltä |
| allatiivi | pysyvyydelle | pysyvyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pysyvyytenä | pysyvyyksinä |
| translatiivi | pysyvyydeksi | pysyvyyksiksi |
| abessiivi | pysyvyydettä | pysyvyyksittä |
| instruktiivi | – | pysyvyyksin |
| komitatiivi | – | pysyvyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pysyvyyde- | |
| vahva vartalo | pysyvyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
pysyvyyt- | |
Etymologia muokkaa
sanan pysyvä vartalosta pysyv- ja suffiksista -yys
Käännökset muokkaa
1. se, että on pysyvä
|