rantautua
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
rantautua (52-F) (taivutus[luo])[1]
- tulla rantaan
- Venekunta rantautui pitkän soudun jälkeen.
- Hurrikaani rantautuu Floridan osavaltion pohjoisosaan.
Ääntäminen muokkaa
- tavutus: ran‧tau‧tu‧a / ran‧ta‧u‧tu‧a
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- rantautua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F